Ajankohtaista

Hyvä joulu hötkyilemättä

Kevätkummussa asuva Pirjo Nurmi rakentaa joulutunnelman ja kotinsa jouluilmeen kaikessa rauhassa, omiin kädentaitoihinsa ja rahapussia säästäviin ratkaisuihinsa luottaen.

Joulu on valtaosalle suomalaisista juhlapyhistä rakkain. Pitkään Kevätkummussa A-asukkaana viihtynyt Pirjo Nurmi tunnustaa olevansa jouluihminen viimeisen päälle.

– Olen ollut sitä lapsesta asti. Lapsuudenkodissani Porvoon Vanhamoisiossa kunnioitettiin vanhoja suomalaisia jouluperinteitä. Talossa oli paljon naisväkeä. Meillä oli erillinen leipomatupa, jossa jouluruuat valmistuivat. Joulutunnelma kehittyi hiljaa aattoon asti, jolloin tuotiin kuusi sisään.

Jouluihin sisältyi myös kylän pikkuväkeä ilahduttanut erikoisuus.

– Kylässämme oli miehiä, jotka tykkäsivät kiertää talosta taloon, ja parhaimmillaan meillä kävi neljäkin
joulupukkia.

Pirjo Nurmi on siirtänyt lapsuudenjoulujensa ytimen kotiinsa ja jatkanut sitä edelleen tyttärelleen ja tämän
perheeseen, mutta hän on tehnyt myös omannäköisiään ratkaisuja.

– Lapsuudenkodissani tarjottiin perinteistä suomalaista jouluruokaa, ja minullakin kinkku, laatikot, sienisalaatti, rosolli ja kalat muodostavat pöydän ytimen. Mutta kaiken ei tarvitse olla aina samanlaista. Periaatteeni on, että joka joulu yksi vanhoista tarjottavista jää pois ja tilalle tulee uusi kokeiluun.

Niin laatikoissa kuin salaateissa on Pirjon mukaan likimain rajaton vaihtomahdollisuus oman maun, rahatilanteen ja jaksamisen mukaan.

– Jos ei jaksa väsätä laatikoita, juurespaloja on helppo kypsentää padassa. Samat maut ja tuoksut sieltäkin saa. Ja viime jouluna kokeilin onnistuneesti glögin korvaamista munatotilla.

Pirjo on tätä nykyä eläkeläinen. Erityisesti tänä vuonna, kaiken kallistuessa, hän panee entistä enemmän painoa sille, mitä jouluruoka maksaa.

– Tein porkkana- ja perunalaatikot raakapakasteiksi jo varhain syksyllä, kun kaupoissa oli porkkanoita vain euron kilohintaan ja kun löysin myös erinomaisia perunoita. Asun nykyään yksin enkä juurikaan leivo jouluksi. Mutta tyttäreni ollessa pieni innostuimme molemmat rakentamaan piparkakkutaloja. Ne ovat kivoja lahjojakin.

Kiireettä tekeminen näkyy myös kodin jouluilmeessä. Pirjo laittaa kotiinsa joulun jo ensimmäisen adventin tietämin.

– Joulukoristeeni ovat pääosin 1980-luvulta ja valojakin minulle on kertynyt vuosien mittaan riittämiin.
Uusia hankintoja en tarvitse.

Vielä enemmän kuin keittiössä häärääminen ja kodin koristelu Pirjo Nurmea kiinnostavat joulun rauhaan laskeutuminen sekä muiden ilahduttaminen.

– Tykkään laulamisesta, lapsena ja nuorena lauloin kuoroissakin. Joulukonsertit, joululaulutapahtumat
ja jouluradio ovat minulle tärkeitä. Yksi suosikeistani, jota käyn vuosittain laulamassa joululaulukaraokessa, on Eija Kantolan Enkelikello.

Pirjo tunnetaan kädentaitajana, mutkikkaidenkin käsitöiden hallitsijana ja kekseliäänä askartelijana. Näistä
taidoista on lähipiirin lisäksi päässyt nauttimaan moni ystävä, naapuri, jopa laajemmin porvoolaiset. Hän asui ennen Ilmarisentie 2:een muuttoaan Joukahaisentie 3:ssa, jossa hän järjesti talon väelle mm. joulukorttiaskarteluja ja väsäsi asukkaiden ihasteltavaksi kookkaan joulumaan. Hän on myös huolehtinut usein kaupunginosan ravintolan joulukoristelusta.

Entä mikä on Pirjon oma toivelahja jouluksi?

– Joka vuosi ostan itselleni yhden joululehden. Saan lehdistä hyviä uusia vinkkejä.

Teksti: Kaisa Viitanen

Kaikki pysäköintipaikat maksullisiksi

Asukaspysäköinti muuttuu ensi vuonna kaikissa A-yhtiöiden taloissa maksulliseksi. Samalla
vieraspaikat muutetaan asukaspysäköintipaikoiksi.

A-yhtiöt omistaa kaikkiaan 149 taloa. Yhtä erikoiskohdetta lukuun ottamatta kaikilla tonteilla on asvaltoitua pysäköintitilaa asukkaille. Valtaosa pihojen pysäköintipaikoista on vuokrattavia sähkötolpallisia ruutuja. Joissakin taloissa on myös pysäköintikatoksia ja yhdessä kiinteistössä on autotalleja. Monissa pihoissa on lisäksi yksi tai useampi erikseen merkitty pysäköintiruutu asukkaiden vieraiden lyhytaikaista pysäköintiä varten tai sähkötolpattomia paikkoja. Ensi vuoden alkuun mennessä kaikki ilmaiset paikat, myös vieraspaikat, muutetaan asukaspysäköintipaikoiksi.

– Kaikki kiinteistöjen tonteilla olevat parkkipaikat muuttuvat varattaviksi ja maksullisiksi. Nykyinen järjestelmä on enimmäkseen toiminut hyvin. On myös taloja, joissa asukkaat käyttävät vakituisena pysäköintipaikkanaan vapaana olevia asukaspysäköintipaikkoja tai vieraspaikkoja. Tämä ei ole oikein niitä
asukkaita kohtaan, jotka tunnollisina varaavat itselleen autopaikan ja myös maksavat siitä, A-yhtiöiden kiinteistöjohtaja Teppo Riski perustelee muutosta.

Sähköttömän ruutupaikan hinta on vuoden 2023 alusta alkaen 10 euroa kuukaudessa, sähkötolpallisen paikan 17 euroa kuukaudessa. Joissakin talokohteissa on korkeampi hinnoittelu. A-yhtiöiden pihojen pysäköintialueet vaihtelevat suuresti niin kooltaan kuin myös käyttöasteeltaan.

– Niillä alueilla, esimerkkinä Kevätkumpu, joissa on asukkaille peruspalveluja ja julkinen liikenne toimii, on usein pysäköintialueilla vapaita ruutuja tarjolla. Kun ollaan syrjässä, autopaikkoihin voi olla jonoa.

A-yhtiöissä vuokralainen voi varata pihasta kaksikin autopaikkaa, jos siellä tilaa on. Toisesta paikasta on luovuttava, jos paikoista syntyy jonoa. Autopaikan voi varata itselleen myös, vaikka ei omistaisi autoa.

Pihan pysäköintipaikat on tarkoitettu ainoastaan tieliikennekelpoisille ajoneuvoille. A-yhtiöt seuraa pysäköintialueiden käyttöä. Tarvittaessa pois liikennekäytöstä olevan auton seisottamisesta lähtee omistajalle poistokehotus. Jos siihen ei nopeasti reagoida, A-yhtiöt tilaa poisviennin ja laskun maksaa asukas.

Tämän syksyn aikana A-yhtiöt käy läpi kaikkien talojen parkkipaikat ja rakentaa niistä nykyistä tarkemmat
paikkakartat ja -numeroinnit. Joistakin pihoista saattaa tämän työn yhteydessä hävitä yksi tai useampia ruutuja, sillä jotkut nyt merkityistä paikoista ovat pelastustien tukkeena tai niitä tarvitaan lumenkeräyspaikoiksi.

Tulevaisuudessa A-yhtiöillä on Teppo Riskin mukaan lisää haasteita asukaspysäköinnin tehokkaassa järjestämisessä. Esimerkiksi tällä hetkellä A-yhtiöiden taloissa ei ole yhtään sähköauton latauspaikkaa.

– Sähköautopaikkojen osalta odotamme kiinteistönomistajan velvoitteita koskevaa lakia, mutta nyt
tehtävä pysäköintipaikkojen tarkempi kartoitus petaa myös tätä tulevaisuutta. Kun rakennamme uutta, haluamme ottaa huomioon myös muiden sähkökäyttöisten kulkuneuvojen turvallisen pysäköinti- ja latausmahdollisuuden. Sähköpyörät ja -skuutit ovat selvästi erinomainen vaihtoehto autolle taajama- asumisessa.

Teksti: Kaisa Viitanen

Siisti pyöräkellari on ilo kaikille  

Ulkovälinevarasto on kuin naisen käsilaukku: se täyttyy äkkiarvaamatta kaikesta mahdollisesta roinasta. Kun varaston pitää siistinä, pienikin tila pysyy toimivana. 

Lähes kaikissa A-yhtiöiden kiinteistöissä on ulkovälinevarasto. Osa varastoista on lämpimissä tiloissa, osa lämmittämättömissä ulkorakennuksissa. Joissakin pienimmissä polkupyörät voi nostaa tilaa säästäviin seinäkoukkuihin. 

A-yhtiöiden isännöinti ja kiinteistöhuolto seuraavat varastojen tilaa säännöllisesti. Niitä siivotaan konsernin siivousohjelman mukaisesti, ja tarvittaessa, usein asukkailta tulleen palautteen pohjalta, niissä järjestetään tyhjennys turhasta romusta.  

– Yhteisövarastoissa suuri ongelma on aina se, että asukkaat säilyttävät siellä tavaroita, esimerkiksi polkupyöriä, joita eivät enää tarvitse tai jotka ovat rikki. Samoin talosta poismuuttajilta unohtuu tosi helposti tavaraa varastoihin. Jos nämä asiat saataisiin kuntoon, ulkovälinevarastojemme käytettävyys paranisi huomattavasti, sanoo A-yhtiöiden isännöitsijä Kristian Tuomala. 

Pyöräkellarissa olevien tavaroiden systemaattinen tarkastus ja turhan poisvienti on suurehko operaatio eikä se suju hetkessä. Isännöitsijän on ilmoitettava operaatiosta ajoissa asukkaille, ja näiden on käytävä merkitsemässä omaisuutensa. Vasta, kun merkintäaika on ummessa, omistajaa vailla olevat tavarat voidaan viedä pois. Yhdestä varastosta saattaa kertyä iso kuorma. 

Kotitaloudet voivat viedä metallia jäteasemille ilmaiseksi. Vanhat mutta käyttökuntoiset tavarat, kuten lapsilta jääneet pienet polkupyörät tai kelkat, kannattaa laittaa kiertämään. 

Talon varasto on tarkoitettu nimensä mukaisesti ulkovälineille: polkupyörille, kelkoille, pulkille, lastenvaunuille ja -rattaille sekä esimerkiksi hiekkalaatikkoleluille. Siellä talon asukkaat voivat myös säilyttää yhteistä pihagrilliään jäähtyneenä ja puhdistettuna. Sen sijaan kaikkien nesteiden, myös hiiligrillin sytytysnesteen tai kaasugrillin pullon, säilyttäminen varastossa on kielletty.  

Ulkovälinevarasto ei ole tarkoitettu moottoriajoneuvoille, kuten skoottereille ja mopoille. Kevyitä menopelejä, kuten sähköpotkulautoja varastoon voi tuoda, kunhan ottaa akun irti ja säilyttää sitä muualla.  

Sähköpotkulautojen, -pyörien ja -mopojen akkujen lataus tulee aina suorittaa valvotusti, oikea paikka sille on siis esim. oma huoneisto. 

Ulkovälinevarasto ei myöskään ole autonrenkaiden tai muiden ajoneuvon osien, kuten akun, oikea säilytyspaikka. Välttämättömän määrän kausirenkaita voi laittaa asukkaan omaan irtaimistovarastoon. 

Jokaisen asukkaan omalla toiminnalla on suuri merkitys varaston toimivuuteen ja siisteyteen. Kun jätät pyöräsi varastoon, varo tukkimasta sillä kulkuväylää tai naapurisi mahdollisuutta saada oma pyöränsä käyttöön. Jos säilytät varastossa hiekkalaatikkoleluja tai pihapelejä, älä jätä niitä irrallaan lattialle vaan laita ne esimerkiksi laatikkoon tai kaupan kestokassiin. Näin ne eivät pyöri vaarallisesti jaloissa. 

Itse aiheutettu roskaus, kuten pyörän tai lastenrattaiden renkaista varastoon karissut hiekka ja multa, kuuluu asukkaan omaan siivousvelvollisuuteen.

Teksti: Kaisa Viitanen

Uudet jäsenet A-asuntojen hallitukseen 

Johanna Torvinen ja Jaakko Jalonen ovat A-asuntojen hallituksen uudet asukasjäsenet. Molemmilla asukkailla on vankkaa kokemusta vuokratalokonsernin toimintaan osallistumisesta. 

A-asuntojen iso asukaskokous pidettiin 19.5. Osallistujat valitsevat asukasdemokratialain mukaisesti asukasjäsenet hallitukseen. Uusina jäseninä hallitukseen olivat ehdolla ja valittiin Jaakko Jalonen ja Johanna Torvinen. Matleena Jensen ja Vesa Hanhinen jättäytyivät pois hallitustehtävistä omasta tahdostaan. Uudet jäsenet vaihdettiin hallitukseen yhtiökokouksen päätöksellä 25.5. 

Johanna Torvinen oli seitsemän vuotta asukasyhdistyksen puheenjohtajana. Näin hänellä on hyvät verkostot A-asuntojen asukkaisiin. 

– Haluan juurikin asukkaiden puolesta vaikuttaa A-asuntojen päätöksentekoon ja kehittymiseen, Johanna Torvinen sanoo. 

Johannalle on tärkeää myös asumisen erityistarpeiden huomioiminen, kun A-asunnot tekee valintoja vaikkapa rakentamishankkeissa. 

– Työskentelen henkilökohtaisena avustajana, joten esimerkiksi esteettömyyteen ja liikuntarajoitteisiin liittyvät asiat ovat minulle läheisiä. 

Jaakko Jalonen on puolestaan kaupunginhallituksen ja A-asuntojen hallituksen entisenä puheenjohtajana seurannut ja valvonut A-yhtiöiden toimintaa ja tuloksia.  

– Hallituksen jäsenen rooli on minulle sopiva kutsumus. Nyt osallistun vaikuttamiseen asukkaiden näkökulmasta ja edustajana, Jaakko Jalonen sanoo. 

A-asuntojen hallitus uudistui lokakuussa 2021, kun kaupunginvaltuusto vaihtui. A-asuntojen hallituksen puheenjohtajana on Jarmo Grönman, varapuheenjohtajana Anders Rosengren. Muut jäsenet ovat Jani Heinänen, Riikka Lintukangas ja Ulla Raitimo. Lisäksi hallitukseen kuuluu kaksi asukasjäsentä.

A-asuntojen tilinpäätös 2021: vuokratulot käytettiin kiinteistöjen ylläpitoon

A-yhtiöiden tilinpäätöksen vuodelta 2021A-yhtiöiden tilinpäätökset vuodelta 2021 ovat valmistuneet. Porvoon A-asuntojen vuosi 2021 oli tasainen. Asuntojen vuokraus, isännöinti ja huolto ovat toteutuneet suunnitellun mukaisesti.

Uudiskohteiden rakentamisia ei käynnistetty A-asuntojen puolella vuoden 2021 aikana. Suunnittelussa on yhden Porvoon A-asuntojen kohteen, Koivumäentie 8:n, täydennysrakentamis- ja lisärakentamishanke. Liikevaihto, eli vuokratulot, muodostui budjetoidun mukaisesti ja kulut kokonaisuudessaan toteutuivat lähes ennakoidusti. A-asunnot -konsernin liikevaihto oli 2021 vuonna 18,2 miljoonaa euroa. Kulupuolella suurin menoerä, kiinteistöjen hoitokulut, muodostivat 10,2 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen korjaukset muodostivat noin miljoona euroa budjetoitua isomman menoerän, 4,4 miljoonaa euroa.

Korjausbudjetin ylitys johtui muun muassa huoneistoremonteista, joissa jouduttiin tavallista useammin tekemään kosteuskorjauksia. Asukkaiden vaihtuessa asuntojen tarkastuksissa tehdään nykyisin aina kosteusmittaus. Vesivahinkoja ilmeni aiempaa enemmän. Kosteuskorjausten lisäksi aiempaa useampi remontoitavista asunnoista jouduttiin peruskorjaamaan. Isoja huoneistokorjauksia oli kymmenisen kappaletta enemmän kuin tavallisesti.

A-yhtiöt on myös ottanut alkuperäistä suunnitelmaa ripeämmin käyttöön aurinkovoimaloita. A-asunnot on tarttunut nopeasti ja tuntuvilla panostuksilla Porvoon kaupungin ympäristötavoitteiden toteuttamiseen. Aurinkoenergian hyödyntäminen on paneeleiden hankinnan lisäksi edellyttänyt muita investointeja. Esimerkiksi Ilmarisentie 4:n ja 6:n aurinkovoimaloiden asennuksen yhteydessä tehtiin myös talojen kattoremontti.

A-asunnot -konsernilla oli vuoden 2021 lopussa lainaa 86,8 miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste nousi vuoden aikana hieman ja se oli 11,84 %. Vakaan liiketoiminnan ansiosta konsernin maksuvalmius oli hyvä. Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksuun käytettiin vuoden 2021 aikana 5,5 miljoonaa euroa. Koronaepidemian vaikutukset asumiseen näkyivät viiveellä. Asukkaiden vuokranmaksukyky säilyi entisellään, mutta asuntoa hakevien määrä vuoden 2021 aikana oli hieman vähäisempi kuin normaalisti. Opiskelijatalo Aleksanterinkruunussa tilanne näkyi ajoittain jopa tyhjinä asuntoina. Opiskelijat eivät tarvinneet opiskelua varten asuntoja kuten normaalisti, kun opintoja suoritettiin etänä. Koko konsernin tasolla asuntojen käyttöaste säilyi kuitenkin erinomaisella tasolla, 99,21%.

Porvoon A-asunnot pyrkii vähentämään kiinteistöjen energiankulutusta kaupungin ympäristötavoitteiden toteuttamiseksi. Vuosittain tehdään energiaa säästäviä korjaustoimenpiteitä, kuten vuoden 2021 aikana huoneistokohtaisten vesimittareiden asennuksia ja lisäeristyksiä. Haavikkotie 33:ssa vaihdettiin lämmitysmuoto uusiutuvaan energiaan, maalämpöön. Toimenpiteistä huolimatta lämmitykseen liittyvä energiankäyttö kasvoi vuonna 2021. Kasvu johtuu tavallista kylmemmästä talvikaudesta.

A-asuntojen hallitus vaihtui Porvoon kaupunginvaltuuston vaihtumisen myötä lokakuussa 2021. A-asuntojen strategian kehittäminen jatkuu yhteistyössä uuden hallituksen kanssa. Kun vuonna 2021 saatiin valmiiksi A-asuntojen toimintaa ohjaava Porvoon kaupungin asumisen ohjelma, on A-asuntojenkin toiminnan pitkäntähtäimen suunnittelu jälleen hedelmällistä. Ohjelmassa on osoitettu A-asuntojen rooli kaupungin kehittämisen välineenä. A-asuntojen strategiassa keskitytään kiinteistökannan kehittämiseen ja ylläpitoon.

A-asuntojen vuosikatsaus tilinpäätöstietoinen jaetaan toukokuussa A-yhtiöiden asukkaille ja yhteistyö-kumppaneille.

Hyvät niksit kodin kunnossapitoon

Jos keittiössä vuotaa vettä lattialle, jokainen meistä kutsuu äkkivahinkoon välittö-mästi apua. Mutta mitä tehdä huonosti vetävälle viemärille, vedon tunteelle tai lorisevalle patterille?

Tiskialtaiden ja käsienpesualtaiden alla viemäriputkessa on haju-lukko, joka helposti kerää esimerkiksi ruoantähteitä tai hiuksia. Jos viemäri on täysin tukossa, hajulukko pitää irrottaa ja puhdistaa. Tähän työhön voi pyytää apua huollon ammattilaiselta, jos asukas ei ole varma siitä, että pystyy tekemään sen itse.

Jos viemäri ei ole vielä täysin tukossa vaan vetää huonosti, ongelmaa voi ratkoa tukosta avaavilla aineilla. Kaupoista saa putkenavausnesteitä, mutta voit kokeilla myös ruokasoodan ja etikan yhdistelmää. Laske ensin lämmintä vettä viemäriin, kaada sen jälkeen sinne desin verran ruokasoodaa ja perään pari desiä väkiviinaetikkaa. Odota kymmenisen minuuttia. Älä ihmettele, seos kuplii. Laske vielä lämmintä vettä.

Kylpyhuoneen lattiakaivon huono veto johtuu usein siitä, että kaivon ritilä on jäänyt pesemättä. Ritilä tulee puhdistaa säännöllisesti. Samalla kannattaa puhdistaa myös viemäriä. Ole tarkkana, ettet irrota ritilän ohella mitään muuta lattiakaivon osaa.

Jos tuntuu, että kodissa ei ilma vaihdu, tarkista ilmanvaihtoventtiilit. Poisto- ja tuloilman venttiilien kannet tai ristikot kannattaa siivota vuosittain.

Erityisesti keittiössä venttiilien kansiin kertyy pölyn lisäksi rasvaa. Pyyhintään kannattaa käyttää apuna rasvaa irrottavaa pesuainetta. Kun puhdistat, älä kääntele keskellä olevaa pyöreää osaa ja siten sotke ilmanvaihdon säätöä.

Myös liesituulettimen ritilä on syytä pestä säännöllisesti. Sen saa vaivattomasti puhtaaksi tiskikoneessa.

Jääkaapin tausta kerää pölyä, joka voi jopa aiheuttaa tulipalon. Imuroi tausta vähintään kerran vuodessa. Nykyajan ikkunoiden karmeissa on korvausilmaventtiili, jota voi säätää vuodenajan mukaan. Uusien ikkunoiden lisätiivistämiseen tuskin on aihetta. Jos kuitenkin tunnet vetoa, ikkuna ei istu karmiin kunnolla tai tiivisteet ovat rikki, kutsu huoltomies.

Vesikiertoisissa lämmityspattereissa on termostaatti, jota kääntämällä asukas voi säädellä lämpimän veden virtausta patterissa. Jos muovinen nuppi rikkoutuu, uuden tuo ja asentaa huolto-mies. Patteritermostaattia kannattaa muutaman kerran vuodessa käännellä eri asentoon. Näin se ei jumitu.

Jos patterin sisältä kuuluu lorinaa, syynä voi olla patterin putkistoon kertynyt ilma. Patterin ilmaus kuuluu huollon palveluihin. Taitava ja vastuunsa tunteva asukas voi kokeilla patterin ilmaamista itsekin.

Mumman piha on paras

Luna Koskinen on vahvasti sitä mieltä, että mummolassa vierailut ovat ihania. Vielä ihanimmiksi ne muuttuivat, kun Mariella-mumman kotipiha Joukahaisentie 11:ssä peruskorjattiin monipuoliseksi leikki- ja oleskelualueeksi. 

A-yhtiöt laittoi tänä kesänä Kevätkummussa sijaitsevan Joukahaisentie 11:n piha-alueen täysin uuteen kuosiin.  

Jo käytössä pahasti kuluneet lasten leikkivälineet väistyivät uusien, monipuolisesti haasteita tarjoavien kalusteiden tieltä. Myös maanrakennustöitä vaatinut uusi, turvallinen leikkialue sai ympärilleen istutusaltaista koostuvan aidoituksen. Lisäksi pihaan rakennettiin kaikenikäisiä varten uusi grilli- ja oleskelualue ja samalla pyykinkuivaus- ja tamppaustelineet saivat uudet paikat. 

– Mumman piha on ihan paras, kiteyttää työn jäljen 6-vuotias Luna Koskinen. 

Uudet leikkivälineet, keinut ja kiipeilytelineet ovat kaikki niin kiinnostavia, että tomeralla ja sanavalmiilla esikoululaisella on vaikeuksia nimetä ykkössuosikkiaan. 

– Osa näistä jutuista on oikeasti tosi helppoja, mutta silti ne on kivoja. Toiset on taas aika vaikeita, mutta nekin on kivoja, kun niissä voi kokeilla eri reittejä. Kaikkia en vielä osaa. Hämppiskeinu (aikuisten kielellä pesäkeinu) on kuitenkin paras. Siinä saa niin kovat vauhdit ja sitten siinä voi keinua suoraan tai vinoon. Ja vinoon keinuminen on minusta mukavaa. 

– Ja sitten taas on ihan vauvoillekin jotain. Tässä pihassa on isoja ja pieniä, ja me isommat varotaan ja suojellaan pieniä. 

Lunan ihastelu ei lopu mummolan pihan leikkialueeseen. Istutusaltaiden reunakiveykset tarjoavat mielenkiintoisen taitokävelyhaasteen. Ei saa pudota eikä missään nimessä saa – mummakin on kieltänyt – astua istutuksiin. Uusi grilli- ja oleskelualue on hieno, vaikka vasta loppukesästä käyttökuntoon valmistunutta grilliä ei ehditty tänä kesänä kokeilla kuin kerran. 

Luna on vieraillut mummolassa säännöllisesti pienestä pitäen, usein tyttö viihtyy Joukahaisentie 11:ssä koko viikonlopun. 

– Ja mulla on mumman taloissa parhaat kaveritkin! 

Joukahaisentie 11:n sisäpihan lisäksi Luna ja sydänystävät hyödyntävät myös talojen ympäristöä. Heti vieressä on rauhallinen Väinölänpuisto, johon tytöt vetäytyvät silloin, kun haluavat leikkiä ihan rauhassa tai jutella ihan omia juttujaan. 

Mummolassa on myös tärkeä lisäbonus: usein Lunan kanssa yhtä aikaa vieraileva hoitokoira Martta. 

– Martta on koira mutta myös mun hyvä kaveri. 

Luna opettelee tunnollisesti koiran ulkoiluttamista. Tyttö tietää, että Marttaa ei saa päästää lasten leikkialueelle. Martan kanssa täytyy myös pysytellä lähellä mummaa siltä varalta jos muita koiria tulee lähelle. Täysikasvuinen bokseri on innostuessaan liian vahva pideltävä. 

A-yhtiöt on lähes vuosittain tehnyt omistamissaan kiinteistöissä normaalien pihan huoltotöiden lisäksi isompia korjauksia. Joukahaisentie 11:n kattava piharemontti kustansi konsernille noin 40 000 euroa. Vastaavanlainen peruskorjaustyyppinen työ on suunnitteilla myös ensi vuodelle. Kohdetta ratkotaan parhaillaan.

Teksti: Kaisa Viitanen

Koti omannäköiseksi

Vuokrakodin remontointimahdollisuudet ovat erilaiset kuin asunnon omistajan oikeudet tuunata kotia. Vuokralaisella on kuitenkin mahdollisuus moniin pikkutoimiin, joilla kodista saa omannäköisen.

A-yhtiöillä on 2 312 asuntoa Porvoossa, ja lisää on suunnitteilla. Joka vuosi reilussa 300 asunnossa vaihtuu vuokralainen. A-yhtiöt tarkistaa aina ja tarvittaessa remontoi asunnot vuokralaisen vaihtuessa.

Joitakin A-yhtiöihin muuttavia yllättää, että monien pikkuremonteiksi kokemat työt, esimerkiksi tapetointi tai seinien maalaus, ovat vuokralaisilta kiellettyjä.

– A-yhtiöissä vuokralainen voi tehdä asunnossaan kaikkia normaaliin asumiseen liittyviä pikkutöitä. Esimerkiksi porata reikiä seiniin tauluja tai vaikkapa seinähyllykköä varten. Remontoinnit, jotka vaativat asunnon korjausta ennen kuin seuraava voi muuttaa sisään, ovat kiellettyjä, sanoo kiinteistöpäällikkö Rami Niemi.

Jos A-yhtiöt joutuu pahasti pieleen menneen maalauksen jälkeen korjaamaan tai uusimaan kaikki huoneen pinnat, on sekä työmäärä että lasku mittava. Vaikka perheen pikkuprinsessa haluaisi ovia ja ikkunanpieliä myöten pinkin huoneen, seuraavaksi asuntoon muuttava ei ehkä viihdy yhtä hempeissä tunnelmissa.

– Näitä tapauksia, joissa asukas saa myös korvausvaatimuksen asunnon muutostöistä, tulee eteen suhteellisen vähän. Asukkaiden joukossa on toki hyviäkin remontoijia. Jotta emme joudu arvioimaan erilaisia toteutuksia, olemme A-yhtiöissä tehneet säännöstä saman kaikille.

Yhtä ehdoton kielto koskee kaikkia sähkötöitä. Vuokralainen ei voi esimerkiksi siirtää pistorasian paikkaa tai asentaa uusia pistorasioita.

A-yhtiöiden asukkaalle on kuitenkin paljon mahdollisuuksia tuunata asuntoaan toimivammaksi, vieläpä pikkurahalla.

Vinkit kodin tuunaukseen

Parveke ja terassi

Parvekkeen tai terassin seiniin ja kattoon voi porata pieniä reikiä esimerkiksi kukka-amppeleille, kevytrakenteisille säleiköille tai auringonpaahdetta hillitseville verhoille.

Lattian peitoksi voi laittaa laatoituksen hyödyntäen esim. puuta tai muovimateriaaleja. Laatoituksen tulee kuitenkin olla irtonainen ja asukkaan on poistettava se muuttaessaan.

Irrallisia kukka- tai kasvulaatikoita voi sijoittaa parvekkeen/terassin sisäpuolelle, mutta ei koskaan esimerkiksi parvekkeen kaiteen ulkopuolelle. Jos olet innokas parvekeviljelijä, mieti istutustesi painoa.

Huoneiston seinät ja katot

Jos asuntosi ikkunoissa on vain yksi verhokisko ja tarvitset johonkin huoneeseen toisen, hanki sellainen rautakaupasta ja kiinnitä se nätisti toisen pariksi.

Rulla- ja säleverhoja voi aina asentaa huoneiston puolelle. Jos haluat asentaa tai asennuttaa verhon ikkunoidesi väliin, siitä on neuvoteltava A-yhtiöiden isännöinnin kanssa. Näin asennettu verho jää huoneistoon asukkaan muuttaessa pois.

Kevyemmät taulut pysyvät kiinni poranreikää pienemmän jäljen jättävillä taulukoukuilla. Myynnissä on myös erittäin pitäviä kiinnitysteippejä. Paljon tauluja
omistava ja vaihtelunhaluinen voi hyödyntää rautakaupoissa ja sisustusliikkeissä myytäviä taulujen ripustuskiskoja.

Keittiö ja kylpyhuone

Moni perheellinen kaipaa keittiöön ja kylpyhuoneeseen lisää säilytys- ja/tai laskutilaa. Irtokalusteita saa toki aina hankkia mielensä ja tarpeensa mukaan.

Poraa keittiössä ja kylpyhuoneessa aina harkiten, sillä seinissä kulkee putkia ja johtoja. Kysy vähänkään epäröidessäsi neuvoa A-yhtiöistä.

Kaakeleihin ei saa porata. Voit käyttää halutessasi koristeena kaakelitarroja, kunhan muistat, että ne tulee irrottaa ennen poismuuttoa ja kaikki liima poistaa.

Valtaosassa A-yhtiöiden asuntoja on varaus astianpesukoneelle. Koneen hankinta kuuluu asukkaalle. Jos et tarvitse tiskikonetta, voit hyödyntää tilan esim. hankkimalla pyörillä kulkevan irrallisen hyllykön. Näin saat lisää säilytystilaa. Jos hankit hyllykön päälle pöytätason, saat lisää laskutilaakin.

Jos asunnossa ei ole paikkaa tiskikoneelle, tutki pöytämallien sopivuutta tarpeisiisi. Muista kuitenkin, että putkia ja johtoja varten et voi porata reikää tiskipöydän rosteripintaan.

Lue ohjeet sisutusseinän rakentamiseen A-asukas-lehdestä

Pienikin keidas on iso ilo

Maria, Kaj-Sebastian ja Viveca kertovat, kuinka kodin piha, parveke ja kasvien hoito tuovat iloa elämään.

Maria ja Kaj-Sebastian Blomgren ovat asuneet A-yhtiöiden talossa parikymmentä vuotta. He pitävät Sinivuokontien rivitalossa asumisesta, koska alue on heistä rauhallinen ja turvallinen. Kun omaan kotiin on kunnolla juurtunut, myös sen piha on kasvanut oman näköiseksi.

Maria on kodin viherpeukalo, joka ideoi pihaan uutta ja hoitaa kasvit. Kaj-Sebastianin rooli on toteuttaa ideoita ja pitää piha siistinä. Kekseliäitä toteutuksia pienellä etu- ja takapihalla riittää.

Blomgrenien puutarhanhoidon ajatuksena on kierrätys ja vanhan tavaran hyödyntäminen uudella tavalla. Kukkapenkin reuna on rajattu pienillä antiikkitiilillä, jotka Blomgrenit saivat vaihtona muutamaan kahvipakettiin. Puutarhan koriste-esineet, sammakot ja lyhdyt, istuvat hyllyllä, joka on tehty vanhan ladon seinälaudasta.

Kukkapenkissä kasvuun puskevilla kasveillakin riittää tarinaa kerrottavaksi. Takapihan juhannusruusu ja moni muukin kasvi on vanha suvussa jaettu perenna tai muuten tuttavan pihasta saatu taimi. Vanhat pystyyn nostetut rautaputket, perunalaari ja emalikattilat ovat huolettoman puutarhurin kukka-astioita, jotka voi talveksi jättää ulos.

Aurinkoisella etupihalla kesä on toukokuussa etuajassa. Rivitaloasunnon syvennys on lämmin ja tuuleton, ja siksi kasvit nousevat kukkaan ajoissa. Täydessä loistossa ovat erilaiset tulppaanit, esikko, lemmikki ja vuorenkilpi. Seuraavaksi vuorossa ovat kesäkuun kukkijat: sireeni, pieni angervo, palava rakkaus, tähtiputki, konnanyrtti ja unikko.

– Perennat ovat helppoja, koska ne eivät vaadi niin paljoa kastelua ja hoitoa kuin yksivuotiset kukat. Vanhat perennat kestävät myös kohtuullisen hyvin tauteja ja ötököitä, Maria opastaa.

Takapiha on kosteampi ja osittain varjoinen. Lännen puoleista pihaa varjostaa tontin takana oleva kaupungin metsäalue. Takapihalla kukinnan ovat aloittaneet siniset pienet kukkijat: lehtoimikkä ja kevätkaihonkukka. Sen jälkeen tulevat juhannusruusu, liljat ja pionit. Metsäistä tunnelmaa luovat saniaiset, taponlehti ja terassin reunalla soliseva pihakoriste, pieni vesiputous.

– Täällä me vietämme ison osan kesästä. Vaikka kukat eivät vaadikaan päivittäistä hoitoa, aina on joku nurkkaus suunnittelussa tai työn alla.

Viveca Öhbergin parveke on mökkipaikan kesäkukkien esikasvatuspaikka ja kerrostalokodin kukkakeidas. Toukokuussa pelargonit, verenpisara ja tomaatintaimet vasta valmistelevat kukintojaan, mutta keskikesällä lasitettu parveke on kuin kasvihuone, jonne kukkien keskelle mahtuu vain kastelija.

– Sitten voin istua olohuoneessani ja nauttia isojen ikkunoiden läpi parvekkeen kukinnasta, Viveca kertoo.

Kun kesä etenee ja taimien kasvu kiihtyy, Viveca siirtää tomaatit ämpäreissä parvekkeen lämpimälle seinustalle. Siellä ne kasvavat naruun tuettuina kohti parvekkeen katonrajaa. Tila ei lopu kesken, kun osan parvekkeen kasveista Viveca siirtää kesän lämpimiksi viikoiksi mukaansa maalle.

– Tiedän jo tarkalleen, mihin mikäkin siemenestä kasvattamani kasvi mökillä asettuu. Krassit levittäytyvät piharakennuksen punaisen hirsiseinän edustalle. Myös salaatit ja yrtit on mukava ottaa purkeissa mukaan saareen.

Viveca on esimerkki siitä, että kerrostaloasujakin voi toteuttaa monipuolisesti puutarhaharrastusta ja kasvien hoitoa. Viveca kuuluu Porvoon puutarhayhdistykseen ja tekee sen myötä retkiä pihoihin ja tiloille ja osallistuu Porvoon sairaalan pihapiirin 40 ruusulajikkeen hoitoon.

Oman kotitalon sisäänkäynnin luokse Viveca laittaa kesäksi ruukkuruusun ja rakentaa jouluksi havutontut tervehtimään sisääntulijoita. Ehkä yksi toive olisi vielä, että myös lapsenlapsia pääsisi opastamaan kasvien tunnistuksen tai vaikkapa villiyrttien hyödyntämisen maailmaan.

Puutarha pihassa tai parvekkeella

A-yhtiöiden talossa asukas huolehtii oman asuntoon kuuluvan piha-alueen hoidosta ja ylläpidosta. Talon varastotiloista löytyy muun muassa ruohonleikkuri ja saksia pihan nurmikon ja oksien hoitoon. Kasteluvesi otetaan asunnon omasta vesipisteestä.

Asukkaat voivat tehdä asuntonsa pihaan istutuksia, ei kuitenkaan puuvartisia pensaita tai puita, jotka vaativat pihakukkia järeämpää hoitoa. Isot kasvit voivat asukkaan vaihtuessa aiheuttaa epäselvyyttä, kenelle niiden hoito kuuluu.

Jos pihassa on esimerkiksi asunnon pihaa rajaavia pensaita, asukkaan kuuluu niitä tarpeen mukaan itse leikata ja hoitaa.

Asukas voi laittaa asunnon pihaan siirrettävien ja helposti purettavien kalusteiden, kuten paviljonkien, kasvitukien ja puutarhasomisteiden käyttö asunnon pihalla on sallittua. Kiinteiden rakenteiden, kuten pergolan, teko ei siis ole sallittua.

Parvekkeelle asukas voi rakentaa niin kutsuttua ruukkupuutarhaa. Rakentamisessa kannattaa hyödyntää erilaisia kasvihyllyjä ja kaiteisiin kiinnitettäviä laatikoita, mutta myös amppelien ripustaminen on sallittua.

Jos parvekkeen lattialle asettelee puuritilöitä tai vaikkapa ulkomattoa, on huolehdittava, että lattia pääsee kuivumaan ja vesi ohjautumaan pois normaalisti.

Talon yhteiselle piha-alueelle ei saa pystyttää trampoliineja tai muita suuria rakennelmia. Jos trampoliinin käytössä sattuu tapaturma, on vakuutuksen korvaaminen epäselvää, kun hyppylaite on A-yhtiöiden talon pihassa mutta asukkaan pystyttämänä.

Asukkaat entistä tyytyväisempiä

A-yhtiöt mittaa vuosittain asukkaidensa mielipiteitä asumisesta ja tyytyväisyyttä palveluihin. Marraskuussa toteutetun kyselyn perusteella asukkaat ovat entistä tyytyväisempiä talojen julkisivuihin ja jätehuoltoon sekä tiedotukseen.

A-yhtiöt on toteuttanut vuodesta 2011 alkaen vuosittain asukastyytyväisyyskyselyn. Uusin kysely tehtiin marraskuussa 2020. Kysely lähetettiin A-yhtiöiden 2 165 asuntoon, ja vastauksia palautettiin 602 kappaletta eli 28 prosenttia kyselyn saaneista.

Kyselyssä on viisiportainen malli, jossa numero ykkönen tarkoittaa heikkoa ja viitonen erinomaista. A-yhtiöt on jo aiemmissa kyselyissä saanut vuokralaisilta kokonaislukuun pyöristäen arviokseen neljä eli hyvä. Uusimmassa kyselyssä tyytyväisyys on edelleen kasvanut. Kun vuoden 2019 kaikkien kysymysten keskiarvo oli 3,53, viimeisimmässä se on 3,70.

A-yhtiöt pyysi vuokralaisiltaan arvioita niin asunnostaan kuin kotitalostaan.

Asuntonsa yleisarvosanaksi vuokralaiset antoivat keskimäärin 3,6, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Vastauksissa oli hajontaa sen mukaan, asuivatko vastaajat aravayhtiö Porvoon A-asunnoissa, vapaarahoitteisia asuntoja hallinnoivassa A-Lukaalissa vai Porvoon kaupungilta neljä vuotta sitten siirtyneistä asunnoista koostuvassa Porvoon Vuokra-asunnoissa. Korkeimmat arvosanat asunnoista antoivat A-Lukaalin talojen asukkaat, kriittisimpiä olivat Vuokra-asuntojen asukkaat.

Talojen yleisarvosana oli hieman korkeampi, 3,8. Vastauksissa näkyy kohonnut tyytyväisyys esimerkiksi Gammelbackan Peipontie 2:ssa ja Suolaketie 7:ssä, joissa A-yhtiöt on äskettäin tehnyt julkisivukorjauksia.

Vuokralaisilta pyydettiin arvioita myös asiakaspalvelusta, isännöinnistä, huollosta, siivouksesta ja tiedotuksesta. Kaikki palvelut saivat asukkaiden arvioissa paremmat keskiarvot verrattuna edellisvuoteen. Korkeimmat arvosanat tulivat asiakaspalvelulle ja tiedotukselle, molemmille 4,0.

Asukkaat olivat myös aiempaa tyytyväisempiä jätehuoltoon. Suurimmat syyt kehitykseen ovat jätelajitteluastioiden uudistukset ja kierrätysmahdollisuuksien paraneminen.

Esimerkiksi kiinteistösiivous, joka on viime vuosina ollut asiakaspalautteen takia A-yhtiöiden erityiskehityskohteena, keräsi tämän talven kyselyssä arvosanan 3,5. A-yhtiöissä osa kiinteistösiivouksesta hoidetaan oman henkilön voimin, ja itse siivottavat kohteet keräsivät selvästi paremmat arviot kuin ostopalvelukohteet.

– Kun olemme taloissa, asukkaat antavat yleensä vain kehuvaa palautetta. Minä taas sanon aina, että kaikenlaista palautetta pitää muistaa antaa, emmehän muuten välttämättä tajua, että jotain kohtaa pitää siivota paremmin, sanoo A-yhtiöissä kaksi vuotta työskennellyt ja siivouspuolen lähiesimieheksi kouluttautuva Leam Thinnawan.

Toisaalta kehuvaa on myös Leamin oma palaute asukkaille.

– Monissa taloissa asukkaat huolehtivat itse esimerkiksi porraskäytävien isompien roskien siivoamisesta tai pitävät pesutupansa niin siisteinä, että joudun laskemaan joskus leikkiä siitä, että jättäkää minullekin jotakin.

Koronaepidemia näkyy kiinteistösiivouksessa.

– Esimerkiksi porrashuoneet siivoamme yleensä miedoilla yleispesuaineilla, siivoustarve vaihtelee tietysti sään ja vuodenajan mukaan. Mutta koronan vuoksi pyyhimme desinfioivilla aineilla kaikki sellaiset kohdat, kuten porraskaiteet ja ovenrivat, joihin ihmiset koskettavat. Myös talosaunoissa käytämme desinfioivia pesuaineita, Thinnawan kertoo.

Asukastyytyväisyyskyselyn yksityiskohtia tutkitaan A-yhtiöissä, jotta palveluita voidaan edelleen kehittää ja taata niiden tasalaatuisuus.

Teksti: Kaisa Viitanen