Pihojen uudet jätelajitteluastiat ovat houkuttaneet A-asukkaita lajittelemaan aiempaa enemmän. Suomalaisten yhteisenä tavoitteena on kierrättää puolet kotien jätteistä.
Jätehuoltomääräykset tiukkenivat Porvoossa tänä vuonna. Tästedes jokaisessa kiinteistössä, jossa on vähintään viisi huoneistoa, on biojäte lajiteltava erikseen. Kartonki-, metalli-, lasi- ja muovipakkauksille on oltava omat keräysastiat, jos huoneistoja on vähintään 20.
Valtion tavoitteet yhdyskuntajätteiden kierrätykselle ovat korkeat. Jo tänä vuonna tavoitellaan sitä, että puolet jätteistä päätyy kierrätykseen. Vuonna 2035 tavoite on jo 65 prosenttia. A-yhtiöiden taloissa on bio- ja kartonkijätteen kierrätys toiminut jo aiemmin. Viime syksystä alkaen taloihin on urakalla lisätty metallin sekä lasi- ja muovipakkausten keräysastioita.
Työ on osoittautunut ennakoitua haastavammaksi.
– A-yhtiöissä käytetään pääosin syväkeräysastioita, ja niille paikan löytäminen on osoittautunut hankalammaksi kuin uskottiinkaan. Jos ei maaperästä tule vastaan savea niin sitten kalliota. Monessa pihassamme on myös liian vähän tilaa astioiden järkevälle sijoittelulle. Ne kun pitäisi saada kaikki samaan paikkaan, kertovat A-yhtiöiden kiinteistöpäällikkö Rami Niemi ja isännöitsijä Kristian Tuomala.
– Hyvä jos puolet tarvittavista uusista jäteastioista saadaan asennettua tänä vuonna.
A-yhtiöt ei ole ongelmiensa kanssa yksin. Palvelupäällikkö Tuija Klaus Rosk’n Rollista sanoo monien porvoolaisten taloyhtiöiden painiskelevan saman pulman kanssa. Reilu neljännes talokunnista on vielä liittymättä pakollisiin keräyksiin. Parhaiten porvoolaistaloilla on hallussa bio- ja kartonkijätteen keräys. Siihen ovat liittyneet lain edellyttämät kiinteistöt lähes sataprosenttisesti. Metallin ja lasi- sekä muovipakkausten erilliskeräys puuttuu neljänneksestä kiinteistöistä.
Osa talokunnista on ilmoittanut saavansa asiat kuntoon vielä tänä vuonna. Valitettavasti joukossa on myös kiinteistöjä, joita asia ei Klausin mukaan yksinkertaisesti tunnu kiinnostavan. A-yhtiöillä eikä Rosk’n Rollilla ole vielä yksityiskohtaisia seurantalukuja siitä, kuinka kaikki uusimmat keräykset toimivat ja kuinka paljon sekajäte lajittelun myötä vähenee. Hyvää näppituntumaa Niemellä, Tuomalalla ja Klausilla kuitenkin on.
– Biojäte jakaa asukkaita. Osalajittelee ja osa ei. Mutta yleisesti ihmisillä on jo asia hallussa. Biojätettä tosin pakataan joskus maatumattomiin pusseihin. Myös kartonkikeräykseen ihmiset suhtautuvat motivoituneesti, Tuija Klaus sanoo.
Myös metallikeräys toimii Klausin ja A-yhtiöiden isännöitsijöiden mukaan koko lailla hyvin. Keräysastiaan saattaa tosin eksyä muutakin kuin yllättäenkin osoittautunut lasin lajittelu.
– Lasinkeräysastia on tarkoitettu astiasta saattaa löytyä melkein mitä tahansa. Mutta tässäkin asiassa ennen pitkää pätee tuttu totuus “vanhakin koira oppii uusia temppuja”, Kristian Tuomala sanoo.A-yhtiöiden huolto seuraa jäteastioiden täyttymistä. Se on myös asukkaiden eduksi, sillä jokaisesta väärästä täytöstä seuraa ylimääräisiä jätemaksukuluja. Ne kulut taas asukkaat maksavat vuokristaan. A-yhtiöiden isännöinnillä on erittäin yksinkertainen vinkki kaikille asukkaille:
– Lajittele kaikki se, minkä varmasti osaat. Jos olet hiukankaan epävarma, mihin jäte kuuluu, laita se varmuuden vuoksi sekajäteastiaan.
Teksti: Kaisa Viitanen